Suomen perintöverokeskustelu sai 17. maaliskuuta 2026 käänteen, kun Suomen hallitus vahvisti, että perintöveroa ei poisteta. Ilmoitus tuli sen jälkeen, kun Ilta-Sanomat oli 16. maaliskuuta julkaissut analyysin siitä, miten perintöveron poisto vaikuttaisi erikokoisiin perintöihin. Hallituksen linjaus sulkee pois yhden Euroopan viimeisistä perintövero-uudistuksista, jotka muualla ovat johtaneet merkittäviin muuttoliikkeisiin.
Suomen perintöverojärjestelmä on progressiivinen: lähisukulaiset maksavat 7-19 prosenttia perintösummasta, muut sukulaiset 19-33 prosenttia. Järjestelmä on ollut poliittisen keskustelun kohteena erityisesti yrittäjäpiireissä, joissa sukupolvenvaihdokset voivat aiheuttaa merkittäviä verovelkoja. Hallituksen ilmoitus tarkoittaa, että nämä tariffit pysyvät voimassa ainakin nykyisen hallituskauden ajan.
Mitä hallitus sanoi perintöveron poistosta
Hallitus totesi Iltalehdelle 17. maaliskuuta 2026, että perintöveroa ei poisteta nyt. Ilmaus "nyt" jättää teoriassa tilaa tulevaisuuden muutoksille, mutta käytännössä se tarkoittaa, että nykyinen hallitus ei aio tehdä muutoksia perintöverojärjestelmään. Hallituksen linjaus on selvä vastaus niihin talousliberaaleihin piireihin, jotka ovat vaatineet perintöveron poistamista kilpailukyvyn nimissä.
Ilta-Sanomatin 16. maaliskuuta julkaisema analyysi käsitteli perintöveron poiston vaikutuksia erikokoisiin perintöihin. Vaikka tarkkoja laskelmia ei ole julkisesti saatavilla, analyysi osoitti, että poisto hyödyttäisi eniten suuria perintöjä. Hallituksen päätös pitää kiinni nykyisestä järjestelmästä tarkoittaa, että progressiivinen rakenne säilyy.
Suomen perintöverotus on Euroopan kontekstissa keskitasoa. Lähisukulaisten 7-19 prosentin marginaali on maltillisempi kuin esimerkiksi Ranskassa tai Saksassa, mutta korkeampi kuin maissa, jotka ovat poistaneet perintöveron kokonaan tai rajanneet sen minimiin.
Perintövero Euroopassa: kuka poisti, kuka ei
Viime vuosikymmeninä useat Euroopan maat ovat poistaneet perintöveron tai rajanneet sen merkittävästi. Ruotsi poisti perintöveron vuonna 2004, Norja vuonna 2014, Itävalta vuonna 2008. Nämä päätökset tehtiin usein kilpailukyvyn ja pääomapakenemisen estämisen nimissä. Suomi ei ole seurannut tätä linjaa, ja Hallituksen ilmoitus vahvistaa, että linja pysyy.
Italiassa lähisukulaisten perintövero on 4 prosenttia, mutta vain yli miljoonan euron perintöjen osalta. Kyproksella ei ole perintöveroa lainkaan. Nämä järjestelmät houkuttelevat erityisesti varakkaita perheitä, jotka suunnittelevat sukupolvenvaihdoksia. Suomen 7-19 prosentin marginaali lähisukulaisille tarkoittaa, että esimerkiksi 500 000 euron perintö voi aiheuttaa kymmenien tuhansien eurojen verolaskun.
Hallituksen päätös pitää kiinni perintöverosta tarkoittaa, että Suomi pysyy niiden Euroopan maiden joukossa, jotka verottavat perintöjä progressiivisesti. Tämä voi vaikuttaa erityisesti yrittäjien ja varakkaiden perheiden päätöksiin siitä, missä maassa he asuvat ja missä heidän omaisuutensa on rekisteröity.
Suomi verrattuna nollavero-maihin: mitä data kertoo
Suomen perintöverojärjestelmä eroaa merkittävästi maista, jotka eivät verota perintöjä lainkaan. Kyproksella, Italiassa (alle miljoonan euron perintöjen osalta lähisukulaisille) ja Maltalla perintövero on joko nolla tai minimaalinen. Nämä maat ovat houkutelleet erityisesti varakkaita perheitä, jotka haluavat välttää perintöverot sukupolvenvaihdoksissa.
Suomen järjestelmässä lähisukulaisten perintövero alkaa 7 prosentista ja nousee 19 prosenttiin. Muiden sukulaisten osalta marginaali on 19-33 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 1 miljoonan euron perintö lähisukulaiselle voi aiheuttaa noin 100 000-150 000 euron verolaskun, kun taas Kyproksella tai Italiassa (lähisukulaiselle) sama perintö olisi verovapaa.
Hallituksen ilmoitus tarkoittaa, että nämä erot pysyvät. Suomalaiset perheet, jotka suunnittelevat suuria sukupolvenvaihdoksia, joutuvat edelleen arvioimaan, onko perintöveron välttäminen riittävä syy harkita muuttoa tai omaisuuden uudelleenrekisteröintiä. Libaros-laskurin mukaan suomalainen, joka muuttaa esimerkiksi Kyprokselle, voi säästää tuloverossa noin 14 336 euroa vuodessa (verrattuna Suomen 30 prosentin efektiiviseen verokantaan), mutta perintöveron osalta säästö riippuu täysin perintösummasta ja ajoituksesta.
Suomi relocaatio-kohteena: mitä perintövero merkitsee
Suomi on Libaros Freedom Score -mittaristossa keskitasoa: matala korruptio, vahva oikeusjärjestelmä, mutta korkea veroaste. Perintövero on yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat erityisesti varakkaiden perheiden ja yrittäjien päätöksiin siitä, missä maassa he asuvat ja missä heidän omaisuutensa on rekisteröity.
Hallituksen ilmoitus tarkoittaa, että Suomi pysyy niiden maiden joukossa, jotka verottavat perintöjä progressiivisesti. Tämä voi vaikuttaa erityisesti niihin suomalaisiin, jotka harkitsevat muuttoa maihin, joissa perintöveroa ei ole tai se on minimaalinen. Kypros, Italia ja Malta ovat esimerkkejä maista, jotka tarjoavat nollaveron tai lähes nollaveron perintöjärjestelmän lähisukulaisille.
Suomen perintöverojärjestelmä ei ole Euroopan ankarin, mutta se ei myöskään ole kilpailukykyisin. Hallituksen päätös pitää kiinni nykyisestä järjestelmästä tarkoittaa, että ne suomalaiset, joille perintövero on merkittävä tekijä, joutuvat edelleen arvioimaan vaihtoehtoja. Libaros-laskuri osoittaa, että pelkästään tuloverotuksen osalta muutto esimerkiksi Kyprokselle tai Dubaiin voi tuottaa noin 14 000 euron vuotuisen säästön, mutta perintöveron osalta säästö voi olla moninkertainen, jos perintösumma on suuri.