Suomi käy läpi merkittävää veropolitiikan uudelleenarviointia. Hallitus on esittänyt muutoksia autoverotukseen, pitänyt kiinni varainsiirtoverosta asuntokaupassa ja kiristänyt virvoitusjuomien sekä kaivosmineraalien verotusta. Samalla opposition ehdotukset verojen keventämisestä ovat herättäneet keskustelua.
Muutokset koskettavat erityisesti liikkuvuutta, asumista ja kulutusta. Autoilijoille suunnitellaan täysin uutta verojärjestelmää, kun taas asuntokaupan varainsiirtovero säilyy kiistanalaisena. Virvoitusjuomien ja kaivosmineraalien verotus kiristyy osana terveys- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita.
Suomi
Autoverotus uudistuu vuoden 2026 aikana. Asiantuntijat ennakoivat täysin uutta verojärjestelmää, joka korvaa nykyisen autoveron. Uusi malli perustuu todennäköisesti kilometriperusteiseen verotukseen tai päästöpohjaiseen järjestelmään. Tarkkoja lukuja ei ole vielä julkaistu, mutta muutos koskettaa kaikkia autoilijoita. Lähde: Uusi Suomi, syyskuu 2025.
Käytännössä uusi autovero voi nostaa vuosittaisia ajokustannuksia erityisesti niille, jotka ajavat paljon. Kilometriperusteinen malli tarkoittaisi, että jokainen ajettu kilometri maksaa. Tämä muuttaa laskelmia erityisesti maaseudulla asuvien ja pitkiä työmatkoja ajavien kohdalla. Sähköautoille saatetaan tarjota siirtymäkauden helpotuksia.
Vaihtoehtoina Suomelle ovat maat, joissa autoverotus on kevyempää tai puuttuu kokonaan. Esimerkiksi Virossa autovero on merkittävästi alhaisempi, ja Saksassa ei ole varsinaista autoveroa lainkaan – vain vuosittainen ajoneuvovero, joka perustuu päästöihin. Nämä erot voivat vaikuttaa siihen, missä maassa kannattaa pitää autoa rekisteröitynä.
Varainsiirtovero asuntokaupassa säilyy 4 prosentissa, vaikka oppositio on vaatinut sen poistamista. Perussuomalaiset kutsuvat veroa "kohtuuttomaksi rasite-ksi", joka jarruttaa asuntokauppaa. Esimerkiksi 300 000 euron asunnon ostaja maksaa 12 000 euroa varainsiirtoveroa. Lähde: Uusi Suomi, joulukuu 2025.
Asuntokaupan hidastuminen on ollut näkyvää Suomessa. Varainsiirtovero nostaa kynnystä ostaa asuntoa, erityisesti ensiasunnon ostajille. Veron poistaminen voisi elvyttää markkinoita, mutta hallitus pitää kiinni verotulosta, joka on noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on poliittinen valinta, jossa tasapainoillaan verotulojen ja markkinoiden liikkuvuuden välillä.
Vertailumaissa tilanne vaihtelee. Belgiassa varainsiirtovero on alueellisesti 10-12,5 prosenttia, mikä tekee Suomen 4 prosentista maltillisen. Tanskassa ei ole varainsiirtoveroa lainkaan, mikä tekee asuntokaupasta joustavampaa. Portugalissa varainsiirtovero (IMT) on progressiivinen ja voi nousta 6 prosenttiin, mutta ensimmäisen asunnon ostajat saavat helpotuksia.
Virvoitusjuomien verotus kiristyy 15 prosenttia vuoden 2026 alusta. Muutos koskee sokeroituja juomia ja on osa terveyspolitiikkaa. Samalla kaivosmineraalien verotus kiristyy, mikä nostaa kaivosyhtiöiden kustannuksia. Lähde: Valtioneuvosto, syyskuu 2025.
Kuluttajille tämä tarkoittaa korkeampia hintoja kaupoissa. Esimerkiksi 1,5 litran virvoitusjuomapullo voi kallistua noin 20-30 senttiä. Tavoitteena on vähentää sokerin kulutusta ja parantaa kansanterveyttä. Kaivosmineraalien veronkiristys puolestaan vaikuttaa teollisuuteen ja voi nostaa rakennusmateriaalien hintoja.
Muissa Pohjoismaissa vastaavia veroja on käytössä. Norjassa sokerivero on ollut voimassa jo vuosia, ja Tanskassa sitä kokeiltiin mutta luovuttiin. Ruotsissa sokerivero on maltillisempi kuin Suomessa uuden kiristyksen jälkeen. Nämä erot voivat vaikuttaa rajat ylittävään kauppaan, erityisesti Pohjois-Suomessa.
Liikennepolttoaineiden verotus kevenee hieman vuoden 2025 lopulla. Valtiovarainministeriö ilmoitti kevennyksen osana energiapolitiikkaa. Muutos on kuitenkin pieni verrattuna muihin veronkiristyksiin. Lähde: Valtiovarainministeriö, lokakuu 2025.
Käytännössä tämä tarkoittaa muutaman sentin laskua litrahinnassa. Autoilijoille helpotus on marginaalinen, mutta symbolisesti tärkeä. Samaan aikaan kun autovero uudistuu ja kiristyy, polttoaineen verotuksen keventäminen tasapainottaa kokonaiskuvaa hieman. Tämä on poliittinen kompromissi, jossa hallitus yrittää välttää liian suurta vastustusta.
Vertailumaissa polttoaineverot vaihtelevat merkittävästi. Virossa bensiini on noin 20-30 senttiä halvempaa litralta kuin Suomessa, mikä tekee tankkausmatkoista kannattavia rajan läheisyydessä. Norjassa polttoaineverot ovat korkeammat kuin Suomessa, mutta sähköautojen yleisyys kompensoi tätä.
Suomen veropolitiikka heijastaa valintoja liikkuvuuden, asumisen ja kulutuksen verotuksen välillä. Autoveron uudistus, varainsiirtoveron säilyttäminen ja kulutusveronkiristykset nostavat elinkustannuksia. Samalla polttoaineen verotuksen keventäminen on pieni helpotus. Näiden muutosten vaikutus riippuu siitä, missä asut, miten liikut ja mitä kulutat. Libaros Freedom Score -dimensioissa Suomi säilyttää vahvuutensa pasporti-mobiliteetissa ja oikeusvaltiossa, mutta belastingdruk-dimensio kiristyy. Vertailu muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan kannattaa, jos liikkuvuus ja verotus ovat päätöksenteon keskiössä.